Mainos:
OHMYGOSSIP

Suomi: Suomen Nurmijärven kunta ja Klaukkala kylä + KUVAT!

Suomi: Suomen Nurmijärven kunta ja Klaukkala kylä + KUVAT!

NordenBladet – Klaukkala (ruots. Klövskog) on kylä Nurmijärven kunnan eteläosassa Valkjärven lähistöllä. Se on kunnan suurin taajama, jossa on kaupunkimaisia piirteitä.

Klaukkalan asukasluku lähialueineen on lähes 20 000, ja Nurmijärven taajamista se kasvaa nopeimmin. Klaukkalan väkiluku alkoi nousta 1960-luvulla, jolloin se ylitti asukasluvullisesti Nurmijärven päätaajaman, Kirkonkylän. 1970-luvulla Klaukkala kasvoi myös suuremmaksi kuin Rajamäki, joka oli siihen asti asukasluvultaan Nurmijärven taajamista suurin. Nykyäänkin Klaukkalaan muuttaa asukkaita ennen kaikkea pääkaupunkiseudulta, sillä maaseututaajama puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta houkuttelee etenkin lapsiperheitä. 2000-luvun alussa Klaukkalaan rakennettiin paljon omakotitaloja, mutta tilanne on muuttunut, koska jopa kolme neljäsosaa uusista taloista on kerros-, rivi-, ja paritaloja. Klaukkalasta on matkaa Espoon, sekä Vantaan rajalle noin 5 km ja Helsinkiin alle 30 km. Sen halki kulkee seututie 132 Hämeenlinnanväylältä Lopelle. Väestönkasvun kasvattamat liikennemäärät tuottavat ongelmia, josta esimerkkinä toimii erittäin ruuhkainen Klaukkalantie, jota käyttää noin 16 000 ajoneuvoa/vrk. Ratkaisua ongelmaan haetaan Klaukkalan ohitustiellä, jonka urakka kilpailutetaan 2018. Tien arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2021. Suunnitteilla on myös mahdollinen raideliikenneyhteys Helsinkiin, todennäköisesti jatkona Vantaankosken radalle. Vuonna 2017 alkoi Viirinlaakson rakentaminen. Viirinlaaksoon nousee mm. seitsemän kerrostaloa ja uusi matkakeskus. Sinne rakennetaan myös poikkeusluvan saanut 10-kerroksinen Klaukkalan “maamerkki”, jonka alakertaan tulee Matkahuollon toimipiste, jonka yhteydessä ovat matkakeskuksen odotustilat, sekä ravintola. Klaukkalalaisten keskuudessa on mm. sosiaalisessa mediassa levinnyt ajatuksia siitä, että Klaukkala voitaisiin liittää joko Espooseen tai Vantaaseen, johtuen asukkaiden tyytymättömyydestä Nurmijärven kunnan päätöksiin. Myös monien rakennustöiden myöhästyminen ärsyttää alueen asukkaita.

Klaukkalan keskustan ilmettä hallitsevat kerrostalot, vanhat liikerakennukset ja Vaskomäki – suuri kallio keskellä taajamaa. Klaukkalan keskustaa ollaan kaavoittamassa uudelleen vanhan S-Marketin ja linja-autoaseman alueelta. HOK-Elanto neuvottelee yhteistyössä kunnan kanssa tonttien tulevaisuudesta, ja samalla selvitetään Vaskomäen muuttamista puistoalueeksi. Nykyään Klaukkalan keskustan painopiste siirtymässä hieman uuden matkakeskuksen, ja Viirinlaakson rakentamisen myötä. Myös urheilualueen läheisyyteen on nousemassa uusia kerrostaloja, joten Klaukkalan yleisilme on muuttumassa yhä kerrostalovaltaisemmaksi. Klaukkalan keskusta saa tulevaisuudessa uusia kerrostaloja vielä ainakin Viirinlaakson vieressä sijaitsevaan Kyijynpuistoon.

Klaukkalan palvelut ovat väestön lisääntymisen myötä alkaneet kehittyä vauhdilla. Virkistymismahdollisuuksia tarjoavat Klaukkalan urheilualue, Monikko, useat lenkkipolut, uimaranta, sekä jäähalli ja yksityinen tennishalli. Klaukkalan Tornimäkeen on tulossa kevään-kesän 2018 aikana kuntoportaat. Kuntoportaisiin tulee 337 askelmaa, ja sen korkeusero tulee olemaan 51 metriä.

Päivittäistavarakauppoja Klaukkalassa on neljä. Taajamassa on myös pikaruokaloita ja ravintoloita.

Klaukkalan palveluvalikoimaan kuuluu terveysasema, kirjasto, optikoita, kaksi kunnan hammashoitolaa ja yksityinen hammaslääkäri, sekä rautakauppa K-Rauta ja Tokmanni. Lemmikeille Klaukkalassa on eläinlääkäriasema Taikatassu sekä eläintarvikeliikeet Musti ja Mirri ja Halikatti. Klaukkalassa sijaitsee myös Kauppakeskus Viiri. Tällä hetkellä Klaukkalassa on vain yksi apteekki, mutta toinen on suunnitteilla. Klaukkalan ainoan apteekin kuormitus alkaa käydä liian suureksi, sillä sen on palveltava yli 17 000 asukasta.

Pian Klaukkalaan saadaan myös uusi matkakeskus Viirinlaakson rakentamisen myötä. Klaukkalasta on hyvät bussiyhteydet Helsinkiin, Hyvinkäälle, sekä muualle Nurmijärvelle. Bussiliikennettä Nurmijärvellä hoitaa Korsisaari

Taajamassa sijaitsee myös teollisuusalue Järvihaka.

Klaukkalassa on useita peruskouluja, joista suurin on ala- ja yläasteena toimiva Isoniitun koulu. Muita kouluja ovat esimerkiksi Urheilupuiston koulu, Harjulan koulu, Syrjälän koulu, Lepsämän koulu, Klaukkalan koulu, Mäntysalon koulu, Haikalan koulu, Metsäkylän koulu, Isoniittu ja Valkjärven koulu sekä ruotsin­kielinen Vendlaskolan. Klaukkalassa on myös yksi Nurmijärven kolmesta lukiosta: Arkadian Yhteislyseo. Urheilualueen vieressä sijaitsee vuonna 2017 valmistunut monitoimitalo Monikko. Monitoimitaloa käyttää mm. Nurmijärven tanssiopisto. Mahdollisena nähtävyytenä voidaan mainita vuonna 2004 valmistunut Klaukkalan kirkko. Kylässä sijaitsee myös vuonna 1995 valmistunut, hirsistä rakennettu ortodoksinen Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko.

Usein Klaukkalan nimen merkitystä on pohdittu. Useasta lähteestä kerätyn tiedon perusteella nimi tulee talonnimestä johon sisältyy varhaisen isännän nimi, kansanomainen muunnos pyhimyksennimestä Nikolaus. Talon nimi on alkuaan suomea ja sen isäntää on kutsuttu Klaukaksi. Jo 1540 kylästä mainitaan Klaukka-niminen talo (Klauko 1710). Ruotsinkielisessä nimessä jälkiosalla skog “metsä” on korvattu suomen kielen -la-johdin: Klöckeskog “Klaukan metsätalo”. Kylästä käytettyjä nimiä historiasta ovat myös Klöckeskoogh vuonna 1527, Klockskoby vuonna 1540, Klöckeskoby vuonna 1544, Klaukala hemmi vuonna 1835 ja Klaukkala vuonna 1866.

















Klaukkalan nimen historia
Välillä hieman kevyempää tietoa kesken kuntarakennehässäkän. Aina välillä kysytään mistä nimi Klaukkala, ruotsiksi Klövskog oikein tulee. Useasta lähteestä kerätyn tiedon perusteella nimi tulee talonnimestä, johon sisältyy varhaisen isännän nimi, kansanomainen muunnos pyhimyksennimestä Nikolaus. Ilmeisesti talon nimi on alkuaan suomea ja sen isäntää on kutsuttu Klaukaksi. Jo 1540 kylästä mainitaan Klaukka-niminen talo (Klauko 1710). Ruotsinkielisessä nimessä jälkiosalla skog “metsä” on korvattu suomen kielen -la-johdin: Klöckeskog “Klaukan metsätalo”. Kylästä käytettyjä nimiä historiasta ovat myös Klöckeskoogh 1527, Klockskoby 1540, Klöckeskoby 1544, Klaukala hemmi 1835 ja Klaukkala by 1866.

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 42 305 ihmistä. Nurmijärven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,39 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 116,9 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 19,5%. Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, jossa on allekkain 2+3+2 luonnonväristä vaaleatukkaista miestä, eli seitsemän veljestä, viitaten Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.

Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Nurmijärvi on myös osa Helsingin seutua. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia, ja Kivistön asemalle noin 10 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi valtatietä 3 pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.

Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Nimityksestään huolimatta Nurmijärvi on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa, asuu yli 17 000 asukasta. Muita taajamia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä. Nurmijärven kunta markkinoi itseään ns. Nurmijärvi-ilmiöön pohjautuvalla tunnuslauseella Nurmijärvi on ilmiö. Toisin kuin esim. Järvenpäällä, tai Keravalla, Nurmijärvellä ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan asutus on hajautunut erikokoisiin asutuskeskuksiin. Kunnan hallinto sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Nurmijärvi on toinen kahdesta Helsingin seudun kunnasta, joilla ei ole ruotsinkielistä nimeä, toinen on Mäntsälä.

Joukkoliikenne
Nurmijärvellä erityisesti Klaukkalasta on tiheät linja-autovuorot Helsinkiin. Klaukkalan Viirinlaaksoon on rakenteilla matkakeskus vanhan linja-autoaseman tilalle. Nurmijärvellä kulkee myös sisäisiä linja-autovuoroja. Nurmijärven kunnanvaltuusto on äänestänyt liittymisestä HSL-kuntayhtymään vuonna 2017, mutta liityntää ei ole tulossa. Nurmijärveläiset voivat ostaa HSL- lippuja HSL-alueella asuvien hinnalla, sillä Nurmijärvi on solminut kehyskuntasopimuksen HSL:n kanssa. Myös junaradan jatkamista Klaukkalaan on suunniteltu, todennäköisesti Vantaankosken radan jatkoksi. Viirinlaakson matkakeskuksen alle on varattu tilaa mahdollista rautatieasemaa varten. Marraskuussa 2017 Nurmijärven kunta ja Nurmijärven Linja Oy vaativat selvitystä Helsingin kaupungilta, koskien tietöiden takia erittäin ruuhkaista Mannerheimintietä. Kunta ja Nurmijärven Linja haluavat sujuvoittaa linja-autojen kulkemista. He väläyttivät jopa yksityisautojen siirtämistä kiertoteille ruuhka-aikaan. Kesällä 2017 Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti olla liittymättä HSL-kuntayhtymään, ja valita ELY-keskuksen mallin. ELY-keskus kilpailutti Nurmijärven joukkoliikenteen, ja voittajaksi päätyi Nurmijärven Linja Oy (Korsisaari). Tarjouksia tuli vain yksi. Nurmijärven kunta ja Vantaan kaupunki suunittelevat yhteistyössä syöttöliikennettä Klaukkalasta Kivistöön johtuen siitä, että tällä hetkellä Kivistöön pääsee vain omalla kulkuvälineellä, tai jäämällä pois Keimolanportin pysäkeillä.

Rakennuksia
Nurmijärven virastotalo, Rajamäen kirkko, Kiljavan sairaala, Rajamäen uimahalli, Klaukkalan kirkko, Seitsemän veljeksen koulu, Urheilupuiston koulu, Isoniitun koulu, Klaukkalan koulu, Syrjälän koulu, Harjulan koulu, Arkadian yhteislyseo, Nurmijärven yhteiskoulu, koulutuskuntayhtymä Keuda, Klaukkalan terveysasema, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, monitoimitalo Monikko, Klaukkalan jäähalli, Nurmijärven kirkko, Rajamäen terveysasema, kauppakeskus Viiri, Taaborinvuoren kesäteatteri.

Kyliä
Herunen, Kirkonkylä, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Leppälampi, Lepsämä, Lintumetsä, Metsäkylä, Myllykukko, Mäntysalo, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Röykkä, Suomies, Uotila ja Valkjärvi

Nurmijärven historiaa

Esihistoria
Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Asuinpaikkalöydöistä suurin osa ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin keskivaiheille (n. 4 500 – 3 500 eKr). Asuinpaikat sijaitsivat silloisen meren, jokien ja järvien rannoilla.

Nurmijärven alue ilman Hyvinkäätä Litorinameren loppupuolella vuoden 2 000 paikkeilla eKr. Vesistöjen rantaviivat noudattavat 40 metrin korkeuskäyrää. Karttaan on merkitty esihistorialliset asuin- ja löytöpaikat. (Nurmijärven kunta, Kiinteistö- ja mittaustoimi)

Eräalueena
Nurmijärven alue oli keskiajalle tultaessa hämäläisten erämaa-aluetta vailla vakinaista asutusta. Hämeeseen, Janakkalan seudulle oli kehittynyt huomattava asutuskeskus, joka toimi turkisten keruu- ja kauppapaikkana. Sen asukkaat oppivat tuntemaan Nurmijärven alueen metsät ja joet kulkiessaan rannikolle.

Nurmijärven asuttaminen
Kartta vuodelta 1751Hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi alettiin myös Nurmijärven erämaita keskiajalla asuttaa. 1300-luvun loppupuolelta alkaen tänne tuli hämäläisiä pohjoisesta ja rannikolta jonkin verran ruotsinkielistä väestöä. 1400-luvun puolivälissä asutusta oli jo niin paljon, että voitiin puhua kylistä, mutta asutustoiminta jatkui edelleen vilkkaana runsaan sadan vuoden ajan.

Asutuskauden loppupuolella (1540) Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 115 taloa. Asukkaita oli arvioiden mukaan vajaa tuhat. Selvästi eniten (20) taloja oli Kirkonkylässä.

Vuonna 1751 signeeratussa kartassa näkyy kaksi Nurmijärven vanhinta ja tärkeintä kulkuväylää: Vantaanjoki ja Helsingin ja Hämeenlinnan välinen maantie. ( F.J.Nordencreutz, kartta Hyvinkään kaupunginkirjastossa)

Itsenäinen seurakunta
1558 perustettiin Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta, joka itsenäistyi vuonna 1605. Hallinnollisesti pitäjä oli jakaantunut kolmen pitäjän kesken: Helsingin pitäjän, Lopen ja Vihdin. Koska Nurmijärvellä ei ollut omaa nimismiestä, nurmijärveläiset kävivät kolmen eri käräjäkunnan käräjillä ja maksoivat veronsa eri puolilla pitäjää hieman eri laskutapojen mukaan. Pitäjän väkiluku oli noin 650.

Kartanot
Nurmijärven alueelle syntyi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Numlahden kartanossa harjoitettiin alusta alkaen pienimuotoista teollisuutta. Läheinen Kuhakoski teki mahdolliseksi mylly- ja sahatoiminnan. Myöhemmin kartano omisti myös sähkölaitoksen sekä tiilitehtaan ja meijerin. Raalan kartanosta kehittyi Adlercreutzin suvun omistuksessa 1800-luvulla Uudenmaan huomattavimpia torpparikartanoita.

Kartanoiden välityksellä nurmijärveläiset tutustuivat vuosien varrella moniin uusiin asioihin ja vaikuttaviin persoonallisuuksiin. Ensimmäisen automobiilin Suomessa osti Kytäjän kartanon isäntä Hjalmar Linder vuonna 1900. Hänen Renault-avovaununsa ranskalaisine kuljettajineen oli pitkään ihmettelyn kohde.

Raalan kartanoa pidetään Aleksis Kiven “Seitsemän veljeksen” Viertolan kartanon esikuvana. Stenvalleilla oli kartanoon monia yhteyksiä. Kartanon pehtorin pojat olivat Aleksiksen leikkitovereita Helsingin yläalkeiskoulussa. Isä Erik Stenvall ja pojat Emanuel ja Alpertti räätälöivät viikkokausia kartanossa. Juhani meni naimisiin kartanon pehtorin tyttären kanssa, Emanuel nai kartanon sisäkön ja asettui Raalaan asumaan.

Tuloja metsistä
Nurmijärven talonpojat alkoivat 1700-luvun alusta laajemmin käyttää metsiä hyväkseen. Helsingin porvarit olivat ryhtyneet käymään puutavarakauppaa ulkomaiden, lähinnä Hollannin, kanssa ja he tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa myyntiin. Nurmijärveltä löytyi sopivia, joidenkin tietojen mukaan Uudenmaan parhaita metsiä. Myytävät hollantilaiset tukit, pelkat, olivat neliskulmaisiksi veistettyjä tukkeja, joita käytettiin laiturien, laivojen ja talojen rakentamiseen.

1700-luvulaa sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta. Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisestikin merkittävä, sillä sinne hankittiin ensimmäisenä Suomessa tehokkaat hollantilaiset terät. Tällaisilla sahanterillä samasta puumäärästä saatiin useampia lautoja ja nopeammin kuin aikaisemmin.
Omaksi pitäjäksi

Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin 1775. Siitä lähtien pitäjässä oli oma nimismies ja se oli kaikin puolin jakamaton kokonaisuus. Asukkaita Nurmijärvellä oli tuolloin 1471.

Nurmijärven rosvot
Vuoden 1822 aikana liikkui Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä laajalti tunnettu, pelätty ja raaka rikollisjoukko, jota kutsuttiin Nurmijärven rosvoiksi. Ydinjoukkoon kuului alun perin 13 miestä, joista 6 oli kotoisin Nurmijärveltä. Päämieheksi kohosi Nummenpään Pihtimäen talon poika, kirvesmies Mikko Södergård, jonka vaikutuksesta Nurmijärvestä tuli joukon tärkein toiminta- ja tukialue. Kopla keräsi ryöstöretkillään huikeita omaisuuksia.

Suunnitelmallisesti toimineen rosvojoukon kiinniottamiseen tarvittiin lopulta liki 700 venäläissotilasta. Asukkaita Nurmijärvellä oli tuolloin noin 4 000. Rikollisten kiinniottamista vaikeutti tukijoukkojen runsaus. Rikosten tutkinta ja tuomitseminen olivat aikoinaan Suomen suurimpia rikosjuttuja.

Pääkaupunki työllistää
Helsingin rakennuskaudet 1800-luvulla merkitsivät kukoistuskautta puutavarakaupassa Keski-Uudellamaalla, myös Nurmijärvellä. Kaikki kynnelle kykenevät ryhtyivät sahureiksi. Eniten lautoja pitäjässä tehtiin Palojoen ja Siippoon kylissä, joissa saha “porasi” muistitiedon mukaan joka talossa. Muista kylistä vietiin Helsinkiin enemmän karkeampia rakennustarvikkeita: hirsiä, parruja ja piiruja. Puutavaran myynti oli merkittävin yksittäinen ansiotulojen lähde nurmijärveläisille. 1830-luvun tilastojen mukaan noin 50 % ansiotuloista tuli puutavaran myynnistä ja lisäksi 22 % puutavaraan liittyvästä rahdinkuljetuksesta sahoilta.

1800-luvun lopulta alkaen Helsingin laajeneva teollisuus ja palvelut tarvitsivat yhä enemmän työvoimaa. Myös Nurmijärveltä lähdettiin rakennustyömiehiksi, palvelijattariksi ja muihin kasvavan kaupungin tarjoamiin töihin. Yhä useammin myös naiset alkoivat muuttaa. Vuonna 1900 Pitkänsillan pohjoispuolella, johon monet muualta tulleista työläisistä asettuivat, asui 305 Nurmijärvellä syntynyttä. Nurmijärven asukasluku oli tuolloin 9359.

Teollisuutta
Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeimmät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen.

Nykyisin Rajamäkenä tunnettu kylä alkoi kasvaa muutaman talon ryhmittymästä omaksi kyläkseen Rajamäen hiivatehtaan (Hyvinkään tehtaan Osakeyhtiö) perustamisen (1888) jälkeen. Tehdas kasvoi pian Suomen suurimmaksi hiivatehtaaksi ja viinanpolttimoksi. Toisen maailmansodan aikana tehtaalla valmistettiin sodassa käytettyjä polttopulloja “Molotovin coctaileja”. Nykyään Altia Oyj:n nimellä toimivan tehtaan yksi tunnetuimmista tuotteista on Rajamäen etikka.

Rajamäen tehtaiden arkkitehtuuriin kiinnitettiin alusta saakka huomiota. Tehdasrakennukset yhdessä työväen asuinrakennusten, kirkon, koulujen ja muiden julkisten rakennusten kanssa muodostavat yhden Suomen korkeatasoisimmista teollisista ympäristöistä.

Apteekkari Albin Koponen perusti 1899 Nurmijärvelle Suomen ensimmäisen lääketehtaan, Nurmijärven apteekin lääkelaboratoorin, myöhemmin Lääkelaboratorio Alb. Koposen. Tehtaan päätuotteita olivat “Filisiini” ja “Filicon” -nimiset lapamatolääkkeet, jotka valmistettiin kivikkoalvejuuren juurakoista. Tämä saniainen on nykyisin Nurmijärven nimikkokasvi. Tehtaan toiminta loppui Nurmijärvellä vuonna 1964.

Apteekkari Koponen oli paitsi apteekkari ja lääketehtailija myös keksijä ja insinööri. Suurin osa alkuaikoina tehtaalla käytetyistä laitteista olivat hänen itsensä suunnittelemia ja paikan päällä valmistettuja, samoin etiketit ja rasiat. Filisiinikapselirasian etiketin alakulmassa on kuva Koposen suunnittelemasta eetteriuuttauslaitteesta.

Muutoksia aluerajoissa
Hyvinkäästä tuli rautateiden rakentamisen jälkeen solmukohta, jonka ympärille muodostui asutustaajama. Väkimäärän kasvaessa seurakunnalliset, sosiaaliset ja kunnalliset tarpeet lisääntyivät ja niiden hoitaminen oli työlästä etäällä sijaitsevassa Nurmijärven keskuksessa. Alueen asukkaat halusivat itsenäistyä ja Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä 1917. Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n. 7500.

Nurmijärvi luovutti alueitaan myös Tuusulan pitäjälle. Siippoon kylän asukkaiden piiristä lähti vuonna 1929 aloite kylän liittämisestä Tuusulaan, liitos tapahtui vuonna 1931.
Lisää asukkaita ja teollisuutta

1940-luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama. 1960-luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkonkylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen. 1970-luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö.

Vuonna 1940 Nurmijärven kunnan väkiluku oli noin 7 900, 1950 noin 10 500, 1970 noin 16 500, 1980 noin 22 000 ja 1990 noin 28 000. Vuoden 2004 alussa kunnassa oli noin 36 000 asukasta.

1960-luvulla kuntaan alkoi tulla lisää teollisuutta. Monet yritykset muuttivat Nurmijärvelle Helsingistä. Sijoittumisen tärkeimpiä syitä olivat työvoiman saanti, hyvät kulkuyhteydet, kunnan luovuttamat tontit ja pääkaupunkiseudun läheisyyden tuomat markkina-alueet. Nykyisin Nurmijärvi on väestömäärältään Suomen suurin maalaiskunta.

Kuuluisia nurmijärveläisiä tai Nurmijärvellä syntyneitä
Panu Aaltio, säveltäjä
Pikku G, Suomirap-artisti
Henry Haapalainen, säveltäjä
Kari Helopaltio, toimittaja
Mika Ikonen, muusikko
Toivo Jaatinen, kuvanveistäjä
Ellen Jokikunnas, juontaja
Antti J. Jokinen, ohjaaja
Juha Jokinen, urheiluselostaja
Antti Kalliomäki, yleisurheilija, poliitikko
Dome Karukoski, elokuvaohjaaja
Janne Keränen, jääkiekkoilija
Aleksis Kivi, kansalliskirjailija
Hannele Lauri, näyttelijä
Turkka Mastomäki, näyttelijä
Outi Mäkelä, kansanedustaja
Jussi Niinistö, kansanedustaja
Ville Peltonen, jääkiekkoilija
Soili Perkiö, säveltäjä
Maukka Perusjätkä, muusikko
Kirsi Pukkila, ringettepelaaja
Viivi Pumpanen, malli, juontaja, laulaja
Aarno Raninen, muusikko
Teemu Rautiainen, jääkiekkoilija
Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari
Uuras Saarnivaara, teologi
Reijo Salminen, imitaattori
Berndt Sarlin (R. Raala), säveltäjä
Pentti Savolainen, raviohjastaja
Ari-Kyösti Seppo, näyttelijä
Sari Siikander, näyttelijä
Emil Sivori, urkuri
Marita Taavitsainen, laulaja
Juha Tapio, muusikko
Antti Teivainen, raviohjastaja
Timo Tolkki, kitaristi
Mari Vainio, näyttelijä
Matti Vanhanen, poliitikko
Waldo, muusikko

Koulutus
Nurmijärvellä on peruskoulutuksen osalta 17 alakoulua (yksi ruotsinkielinen), 2 yhtenäiskoulua, 1 erityiskoulu ja kolme yläkoulua.

Toisen asteen koulutuksen osalta Nurmijärvellä on kolme lukiota ja yksi ammattikoulu. Kirkonkylässä Nurmijärven yhteiskoulun lukio, Rajamäellä Rajamäen lukio ja Klaukkalassa Arkadian yhteislyseo. Viimeksi mainittu on yksityinen, kaksi muuta ovat Nurmijärven kunnan ylläpitämiä. Ammattikoulu sijaitsee Perttulassa.

Sääksjärven rannalla Kiljavalla sijaitsevat myös Sak-Opisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikkö.

Rajamäellä toimii Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus.

Terveys
Nurmijärvellä toimii kolme kunnallista terveysasemaa: Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat. Lisäksi Nurmijärvellä sijaitsee Kiljavan sairaala, joka toimii nykyään kuntoutussairaalana. Vuoteen 1932 asti Röykässä toimi Nummelan keuhkotautiparantola, ja samassa rakennuksessa toimi vuoteen 1989 asti Röykän psykiatrinen sairaala.

Liikunta
Nurmijärvi tarjoaa runsaasti liikuntamahdollisuuksia erilaisten lenkkipolkujen, urheilualueiden, jäähallin ja kuntosalien myötä. Klaukkalan Tornimäkeen on tulossa kuntoportaat kevään-kesän 2018 aikana. Kuntoportaissa tulee olemaan 337 askelmaa, ja korkeusero tulee olemaan 51 metriä. Nurmijärven urheiluseuroja ovat mm. Nurmijärven Jalkapalloseura, Kurra Hockey, Nurmijärven Yleisurheilu, Rajamäen kehitys, Rajamäen Rykmentti, menestynyt salibandyseura SB-Pro sekä Nurmijärven Taitoluistelijat. Urheilualueita/kenttiä löytyy Klaukkalasta, Kirkonkylältä ja Rajamäestä.

Nurmijärvellä toimii neljä partiolippukuntaa: Jukolan Veljet ja Siskot, Klapaset, Rajamäen Metsänkävijät ja Lepsämän partio.

Nurmijärvellä sijaitsee myös Nurmijärvi Golf (NGK), joka sijaitsee Hanko-Hyvinkää-tien varrella. Kentällä on yhteensä 27 reikää sekä kaikille avoin par 3 -rata.

Kaupalliset palvelut
Nurmijärveltä löytyy muun muassa ruokakauppoja, apteekkeja, ravintoloita, pikaruokaravintoloita, erikoisliikkeitä, huoltoasemia ja autohuoltoja. Kuntaan oli/on suunnitteilla kauppakeskuksia Rajamäen Kylänpäähän ja Klaukkalan Viirinlaaksoon. Kylänpään kauppakeskuksen rakennustyöt aloitettiin aitaamalla rakennusalue loppukesästä 2017. Kylänpään kauppakeskukseen tulee kaksi päätoimijaa, S-Market ja K-Supermarket sekä 6-8 pienempää liikettä, muun muassa Hesburger ja Kotipizza. Kylänpään kauppakeskuksen pinta-ala tulee olemaan noin 4800 neliömetriä. Viirinlaaksoon oli alunperin suunnitteilla Prisma, mutta HOK-Elanto vetäytyi hankkeesta, ja avasi uuden S-Marketin Brunniin. Viirinlaaksoon on tällä hetkellä rakenteilla kunnallistekniikkaa ja matkakeskus. Kauppakeskuksesta ei ole vielä tietoa. Kuitenkin kunnan kaupalliset palvelut ovat parantuneet väestönkasvun myötä.

Kulttuuri
Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläin on mäyrä (Meles meles), nimikkokasvi on kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas). Kiljavalla sijaitsee kirkasvetinen ja laskuojaton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat poikkeuksellisen upeat hiekkarannat. Kaikkiaan Nurmijärven alueella on vain vähän järviä: Valkjärvi Klaukkalan luoteispuolella, Vaaksinjärvi Röykässä ja Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa.

Palojoen kylässä on vuodesta 1953 lähtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmäinen juhla järjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta.

Muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä, Helsinki-Hämeenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien välissä, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna.





Avainsanat: Klaukkala, matkailu, matkablogi, matkabloggaaja, Nurmijärvi kartta, Nurmijärvi Helsinki, Nurmijärvi uimaranta, Nurmijärvi kunnanjohtaja, Nurmijärvi sähkö, Vurmijärvi vaakuna, Nurmijärven virastotalo, Rajamäen kirkko, Kiljavan sairaala, Rajamäen uimahalli, Klaukkalan kirkko, Seitsemän veljeksen koulu, Urheilupuiston koulu, Isoniitun koulu, Klaukkalan koulu, Syrjälän koulu, Harjulan koulu, Arkadian yhteislyseo. Nurmijärven yhteiskoulu, koulutuskuntayhtymä Keuda, Klaukkalan terveysasema, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, monitoimitalo Monikko, Klaukkalan jäähalli, Nurmijärven kirkko, Rajamäen terveysasema, kauppakeskus Viiri, Taaborinvuoren kesäteatteri, Tietoa kunnasta, Nurmijärven kunta, Nurmijärven uutiset, Nurmijärven opisto, opiskelu, kurssit, Klövskog, Aleksis Kiven tie, visit Nurmijärvi, visit Klaukkala, tourist attraction, map





Mainos:
error:
Copyright © NordenBladet 2008-2018 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory