OHMYGOSSIP

Helena-Reet: Tiedättekö olon, että teitä on halpamaisesti petetty, mutta teitä hävettää puhua siitä?! Tarina siitä, miten ruotsalaisyritys Stylewish petti minua eli LIIKEMIES Jesper Ekerling on yksi todellinen petturi!

Helena-Reet: Tiedättekö olon, että teitä on halpamaisesti petetty, mutta teitä hävettää puhua siitä?! Tarina siitä, miten ruotsalaisyritys Stylewish petti minua eli LIIKEMIES Jesper Ekerling on yksi todellinen petturi!

OHMYGOSSIP – Vihaan skandaaleja ja en pidä oman nimeni liittämisestä skandaaleihin. Mutta mitä tulisi tehdä silloin, kun teitä on ns. kusetettu, käytetty hyväksi, naurettu, pilkattu ja tekemästänne työstä on palkka jätetty maksamatta? Puhe ei ole kovin suuresta summasta, kysymys on pikemminkin periaatteesta ja ns. ”petturiliikemiehen” suhtautumisesta. Päätin kirjoittaa siksi, että TIEDÄN, millainen tunne on tulla petetyksi ja MITEN VAIKEAA siitä on kirjoittaa. Toivon myös, että tämä on varoitus muille bloggaajille, jotka kiiruhtavat liittyvään tuohon järjestelmään!

Ensimmäiset ajatukseni olivat sellaisia, että kaikki ilkkuvat, kun kirjoitan tarinani (no ilkkukoon sitten). Raiskatut naiset eivät uskalla mennä poliisilaitokselle, koska heitä hävettää ja he tuntevat ennemminkin olevansa itse syyllisiä. Minäkin aloin etsiä ja löytää vikoja itsestäni ja olin pitkän aikaa kahden vaiheilla, pitäisikö kirjoittaa vai ei. Margus sanoo yleensäkin, että olen ”too soft”, ja että sellainen huijari tulisi haastaa oikeuteen. Oikeudenkäyntiin liittyy kuitenkin kustannuksia (OK, se ei olisi ongelma, NordenBladetilla on kyllä rahaa), mutta suurempi ongelma on aika ja energia, joka siihen kuluu, joten oikeuteen en halua mennä, sillä voin käyttää saman ajan paljon tuottavammin ja hyödyllisemmin ja minun lukijakuntani on riittävän suuri siihen, että petettynä saan hieman sielunrauhaa takaisin jo pelkästään tämän tarinan julkistamisesta.

Mutta mistä sitten lopulta on kysymys? Mikä on Stylewish ja kuka on Jesper Ekerling (koko nimeltään Hans Jesper Andreas Ekerling)? Style Wish (Stylewish.me) on ns. välittäjä bloggaajien ja brändien välillä. Luottamusta aiheuttaa heti se, että brändit, joita hän välittää, ovat Skandinaviassa tunnettuja ja yleensä hyvissä kirjoissa. Stylewishin sivulla ei ole minkäänlaisia käyttäjäehtoja, joka toisin sanoen tarkoittaa sitä, että Jesper voi sanoa sinulle mitä tahansa silloin, kun on aika maksaa sinun työstäsi palkkaa. Itse olit/olet hölmö, kun liityit järjestelmään. Itse olit/olet hölmö, kun et solminut sopimusta ennen mainostamista, itse olet joka tapauksessa hölmö – sillä hän löytää vastalauseen jokaiseen sinun tekemääsi liikkeeseen. Sinä teet otsa hiessä mainosta, hän kysyy yrityksiltä mainosklikkauksista rahaa, mutta pistää sen omaan taskuunsa ja löytää vielä jostain röyhkeyttä soimata sinua.

Miten asiat sitten tarkalleen olivat? Liityin Stylewish-ympäristöön ja minut hyväksyttiin (otettiin järjestelmään mukaan, avattiin tilastotili). Sain alkaa tehdä moodboardeja eli kollaaseja, joissa oli brändien tuotteita ja linkkejä niiden verkkokauppoihin. Valmiiksi tehdyt kollaasit voit sitten siirtää koodina omaan webiisi. Tein neljällä kielellä monia mainoslinkkejä sisältäviä postituksia ja jaoin artikkeleita myös sosiaalisessa mediassani. Lisäksi tein joitakin brändin mainosbannereita. Jokaisesta uniikista klikkauksesta, joita minun lukijani Stylewishin linkin kautta verkkokaupoihin tekivät, minun piti saada tietty hinta. Maksusuorituksen Ekerling lupasi sitten, kun 300 SEK on täynnä. Minun web-portaaleissani se täyttyi parissa päivässä, mutta osa bloggaajista mainostaa tavaroita lähes puoli vuotta saadakseen uniikkien kävijöiden klikkausten määrän täyteen. Liityin 2. huhtikuuta, 10. päivän piti olla maksupäivä. Siihen mennessä minun lukijani olivat tehneet 9404 klikkausta erilaisiin mainoslinkkeihin. Ekerling antoi minun koko tuon ajan rauhassa mainostaa brändejä, eikä sekaantunut millään tavoin, mutta kun oli aika maksaa rahaa, hän alkoi luetella virheitä. Koska olin järjestelmässä uusi, kirjoitin 11. päivä Ekerlingille kirjeen ja kysyin, miten tulisi jatkossa toimia, lähetänkö heille laskun vai maksavatko he itse kumppaneilleen järjestelmässä näkyvän tilaston mukaisesti. Stylewishin järjestelmä laskee kaikki erilaisten linkkien ja brändien klikkaukset yhteen.


Mutta nyt kun rahasta tuli puhe, Ekerling alkoi löytää erilaisia tekosyitä – osa niistä oli jopa henkilökohtaisesti loukkaavia. Vaihdoimme niin paljon kirjeitä, että minusta alkoi tuntua, että se 1400+ EUR, jonka hänen yrityksensä Stylewish on NordenBladetille mainonnasta velkaa, ei ole sellaisen omistautumisen, ajan, selvitysten ja kirjeenvaihdon arvoista. Otin artikkeleista linkit pois lopettaakseni ilmaisen hyväntekeväisyyskampanjan. Mutta puhukaamme hänen pääargumenteistaan, joita hän takoi kuin rautaa, välttääkseen minulle työstä maksamatta.

1. Aloitukseksi hän ilmoitti minulle, että on tehty yli 1000 klikkausta, jotka tulevat yksistä ja samoista IP-osoitteista (tarkemmin kolmesta IP:stä). No, minä en voi tarkastaa sitä, mutta vastasin, että vähentäköön sitten ne laskuista pois. Minulla on sivuilla riittävän hulluja lukijoita, jotka klikkaavat esimerkiksi Google Analyticin bannereita, että saisin bännin ja se, että he voivat klikata muitakin linkkejä, ei olisi lainkaan yllätys. Sellaista asiaa vastaan kunnollisella järjestelmällä pitäisi itsellään olla kunnollinen IT-tuki, joka jo alusta alkaen laskee vain ensimmäiset klikkaukset. Google Analyticin minut on kaksi kertaa heitetty ulos ja kaksi kertaa kutsuttu takaisin, kun huomattiin, etten minä itse omia bannereitani klikkaa.

2. Sitten hän alkoi omavaltaisesti ja väkivaltaisesti poistaa erilaisia kampanjoita ja linkkejä, ja jäljelle jäi 7684 klikkausta, joiden hintana oli 11.947,51 Ruotsin kruunua. Sanoin ”Fine” (hyvä), jos niin, niin sitten niin, ja lähetin hänelle siitä laskun.

3. Nyt hän kuitenkin ilmoitti täysin yllättäen, että minä en ole influencer, ja että hän ei tiedä, kuka minä lainkaan olen ja että hänen järjestelmänsä on tarkoitettu vain influencereille. No hieno peruste, eikös vain. Itse on minut järjestelmäänsä hyväksynyt, itse on 10 päivää seurannut miten teen hänelle mainosta, kaikki on ollut tip-top ja nyt sitten uusi tekosyy. Vaikkei se koskekaan asiaa lainkaan, lähetin hänelle oman tilastoni ja sosiaalisen median tilien linkit. Sattumalta minun Ohmygossip.se-blogini on yksi Ruotsin 30 eniten luetusta blogista ja OHMYGOSSIP-sivuilla yhteensä on Skandinavian suurin sosiaalisen median pohja ja koko luettavuudeltaan ne ylittävät monet Skandinavian suuret sanomalehdet. Olen blogannut 10 vuotta, mutta en luulekaan, että KAIKKIEN pitäisi tietää ja tuntea minut, mutta se ei kuitenkaan merkitse sitä, että kun teen jollekin mainosta, lukijani klikkaavat linkkejä, että ne eivät jotenkin merkitsisikään mitään ja niistä ei pitäisi maksaa. Minäkään en tiennyt, mikä on Stylewish ja kuka on herra Ekerling ja kadun syvästi sitä, etten tutkinut ensin taustaa ja googeltanut tietoa hänestä. Jälkiviisautena löysin verkosta muitakin bloggaajia, jotka ovat esittäneet hänestä valituksia ja joille rahat ovat jääneet maksamatta. Jos olisin tehnyt ”kotityöni” aiemmin, en olisi ikinä alkanut tehdä yhteistyötä sen yrityksen kanssa ja minun ei pitäisi nyt tuntea oloani niin hölmöksi ja itseäni loukatuksi.

4. Neljänneksi hän toi esiin perustelun, jonka mukaan minä en ole Fashion Blogger, ja hänen järjestelmänsä on tarkoitettu vain muotibloggaajille. Sekään ei ole totta, sillä jopa bloggaajien suositukset (3 kappaletta), jotka hänen sivullaan ovat, eivät ole muotibloggaajilta. Yksi on kiinteistöbloggaaja, yhtä ei ole olemassa lainkaan ja yksi on sellainen, jota voi jollain tavoin kutsua muotibloggaajaksi, mutta joka kirjoittaa kuten minäkin kaikesta maan ja taivaan välillä – kaikesta, mistä pitää. Stylewishin järjestelmässä ei ole minkäänlaisia selvityksiä siitä, kuka voi liittyä ja miten – on mainittu vain se, miten paljon ansaitsee, jos tekee mainontaa yhdelle tai toiselle brändille. Sekin on epäilyttävää, että järjestelmässä moodboardeja (kollaaseja) teki minun lisäkseni vain kolme henkilöä, ja heidän nimiensä mukaan ei ollut mahdollista todeta, onko heillä blogi vaiko ei. NordenBladetilla ja OHMYGOSSIP-sivuilla on neljällä kielellä yhteensä yli 60.000 muoti-, trendi- ja kauneusartikkelia – epäilen onko Skandinaviassa yleensäkään sellaista bloggaajaa, joka olisi tehnyt tätä enemmän muotipostituksia. Lisäksi kuulun niiden vähäisten bloggaajien joukkoon, jotka ovat kehittäneet bloginsa pohjalta myös vaatebrändin – Ohmygossip Couturea myydään kautta maailman. Mutta se siitä…

5. Lukuisten kirjeiden ja erilaisten väitteiden, argumenttien ja syiden esittämisen ja torjumisen jälkeen hän katsoi, että minä olen kirjoittanut neljällä kielellä, ja sitä ei voi tehdä. Ja että hänen järjestelmänsä on tarkoitettu vain Ruotsin kohderyhmälle. Tiedän paljon bloggaajia, oikeastaan lähes kaikki bloggaajat ovat sellaisia, jotka kirjoittavat vähintään kahdella kielellä  – ja nyt se olisi äkkiä rikollista – olen tehnyt brändeille mainontaa ruotsin kielen lisäksi myös suomeksi, viroksi ja englanniksi. Missä ovat rajat?! Ovatko brändit ehkä saaneet liikaa mainontaa?! Jälleenkin, Stylewish ei ota itselleen vastuuta. Sanon, että laskekoon sitten vain Ruotsin IP-osoitteista tulleet klikkaukset (vaikka se onkin absurdia, sillä kaikki nämä brändit ovat edustettuina kaikkialla Skandinaviassa, samoin kuin NordenBladetin ja OHMYGOSSIPin lukijoiden pääkohderyhmäkin.

6. Kuudenneksi hän sanoi, että olen tehnyt bannerin, jonka linkki vie verkkokauppaan. Se ei ole kiellettyä, niin tekevät monet bloggaajat – kaikenlainen mainos on sallittua, kunhan se on selvästi erotettavissa tavanomaisista postituksista. Kaiken lisäksi hän vielä yllyttää omassa webissään postittamaan mainoslinkkejä kaikkialle. En rikkonut yhtäkään lakia – mainoslinkit olivat asianmukaisesti viitatut ja brändien nimet oli aina mainittu. Jos brändi tekee itselleen CPC (cost-per-click) -mainosta, sille ei ole mitään väliä, mistä sille se mainosklikkaus tulee – postituksesta vai sidebarista. Mutta tässäkin olin valmis tulemaan vastaan, ajattelin, että olkoon, tällä kertaa jään ilman rahaa, seuraavalla kertaa teen toisella tavalla – tänään menetän sen rahan, mutta pitemmällä tähtäyksellä on järkevää kuitenkin säilyttää hyvät välit ja tulla hyvin toimeen. Minä ja minun hyvin toimeentuloni tarkoittaakin sitä, että sitä käytetään heti hyväksi. En enää ole enempää tekemisissä sen henkilön kanssa ja jatkossa yritän olla viisaampi.

Mitä minun henkilökohtaisesta huonosta kokemuksestani voisivat muut bloggaajat oppia? TEHKÄÄ aina sopimus, vaikka jokin yritys vaikuttaisi teistä miten luotettavalta tahansa, ja TUTKIKAA yritysten taustaa ennen kuin alatte tehdä niiden kanssa yhteistyötä. Ehkäpä on bloggaajia, joilla on Stylewishista myönteisiäkin kokemuksia – en tiedä sitä – mutta minun kokemukseni oli kyllä erittäin huono ja läpeensä kielteinen. Minun mielestäni yritys, joka tekee kenelle tahansa toiselle niin keljusti, ei ole vakavasti otettava, ja brändien ja influencerien, jotka sellaisen itsevaltaisuuksia harjoittavan yritysjohtajan kanssa tekevät yhteistyötä, tulisi ensin miettiä pari kertaa, haluavatko että heidän nimensä yhdistetään johonkin sellaiseen. Jesper näki tarkalleen mistä ja kuinka paljon mainosklikkauksia tuli ja jos hän todellakin odotti klikkauksia vain ruotsinkielisistä muotiblogeista, hän olisi voinut sanoa sen minulle heti ensimmäisen tai toisen päivän jälkeen ja lopettaa mainostilin käytön. Mutta se, että annetaan toisten tehdä mainontaa ja sitten myöhemmin keksitään tekosyitä, se on äärettömän halpamaista.





Mainos:
error:
Copyright © NordenBladet 2008-2018 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory