Mainos:

OHMYGOSSIP

Iina Koppinen – Asiaa kehystämisestä

Iina Koppinen – Asiaa kehystämisestä

OHMYGOSSIP – Mikä on erityisesti saanut minut hymyilemään näinä aurinkoisina, ja kevättä uusina lintujen ääninä lupailevina päivinä – ne ovat vastaantuleva tuntematon, joka hymyilee kuulokkeet korvilla.  Tuttu ihminen joka havahduttaa minut moikkaamalla kadun toiselta puolen.  Yhtä äkkiset positiiviset tapahtumat, sellaisetkin, joita ei osaa odottaa.  Ne antavat minulle tunnetta onnesta, ja yhteenkuuluvuudesta ihmisenä ihmisten joukossa.  

Ajattelin kirjoittaa jotain kehystämisestä.  Onhan se suuri osa maalauksen läsnoloa vaikkapa kodin tilassa.  Lopputulos ratkaistaan yleensä asiakkaan kanssa yhdessä – tai sitten he luottavat minun kykyyni valita ne kehykset vaikkapa tilaustyöhön.  En kehystä siis varsinaisesti itse kuin sellaisia näyttelykehyksiä, ja nehän ovat yleensä simppeli ohut puurima maalauksen ympärille.  Näyttelyihin ei enää niin tule tätä taidetta kehystettyä, sillä isot nykytaitaiteelliset työt eivät välttämättä vaadi lainkaan kehystä.  Eivät välttämättä edes isoissa julkisissa tiloissa, eivätkä muutoinkaan.

Teos sekä kuva: Iina Koppinen (akryyli kankaalle 100X100cm)

Kehykset ja se maalaus ovat kuitenkin suuri osa kodin sisustuksen osana, vaikka vanhempiin maalauksiin yhä kehystäjät suosittelevat parhaiten maalauksen aikakauden tyyppisiä kehyksiä, ja grafiikka ja valokuvat kehystetään yleensä pelkistetyn tyylikkäästi, jotta kehys ei veisi liikaa tilaa.. huomiota itse työstä.

Maalauksen kehystäminen on tosiaan hieman muutakin kuin makuasia, vaikka siitä liikkeelle lähdetäänkin.  Kehyksen tulee korostaa maalausta – sen pääasiallinen pyrkimys on tuoda sisältämäänsä työtä kauniisti esille.  Yleensä en tiedä, millaiseen sisustukseen tilattu työ tulee, ellei maalauksen tilaaja anna jotain ohjeita, tai toiveita.. tai halua lähteä kehystäjälle itse, sillä silloin kehystäjämestari voi antaa oman osaavan näkemyksensä asiaan.  Minulla on vuosia ollut yhteistyö juuri tämän takia saman kehystäjän kanssa, koska luotan hänen näkemykseensä ja ideoihinsa.

Kehysten vaikutus on kuitenkin suuri, niin maalaukselle, kuin sitä ympäröivälle sisustuksellekin.  Samaan aikaan halutaan saada työ erottumaan, mutta myös sulautumaan kivan harmonisesti tulevaan ympäristöönsä.  Minun yksinkertainen vinkki kehyksiin on se, että valitaan yksi keskeinen väri teoksesta.  Yleensä kannattaa valita kaksivärinen kehyslista, joista toinen väri esiintyy teoksessa.  Mutta ei sitä kaikista dominoivinta väriä, jotta kaikki ei vain jotenkin miksaannu liiaksi yhteen!  Sellainen väri jota on noin pyöristetysti 20 prosenttia teoksessa, on sopiva kehyslistaan sävyn valinnalle.

Komplementtiväri on värin vastakohta, kontrasti.  Tämä on hyvä tietää, mikäli teoksessa on hyvin voimakkaita väriskaaloja.   Silloin vastavärin avulla kehyksissä voidaan luoda tuota väriä pehmeämmäksi.  Eli hyvä ottaa huomioon, jos haluaa sisustuksellisesti ajatella tulevan työn paikkaa ja sen väriskaaloja verrattuna tiedettyyn tilaan.  Minä menen kehystäjälle saadakseni maalaukselle kaikista eniten sitä tukevat ja tavallaan vahvistavat kehykset.  Mutta jos ajatellaan sisustusta myös, niin silloin näitä turvallisia kakkosvärejä kehykseen ovat valkoinen, musta, ja tietenkin kulta.  Niiden etu olla olemassa toisena sävynä kehyksessä on, että ne periaatteessa kaikista parhaimmin sopivat yleensä mihin tahansa sisustukseen – auttavat maalauksen soveltumaan sisälle sinne.

Kuva: Iina Koppinen

Tähän yllä olevaan maalaukseen, mikä on Ilya Repin- replika – ei minun oma tekemäni, valitsin esimerkiksi tuollaiset hyvin turvalliset sisustuselementilliset kehykset.

Mikäli teoksessa on paljon pehmeitä linjoja, kannattaa valita värien lisäksi kehyslista, jossa tämä muoto jatkuu pyöreähkön kehyksen muodossa.  Ja vastavuoroisesti – mikäli teoksessa on paljon viivoja tai kulmia, kannattaa valita kulmikkaampi, graafisempi kehyslistan muoto.

Näiden jujujen perusteella minä valikoin kehyksiä maalauksiini.

Teos ja kuva:  Iina Koppinen 

Tuo yllä oleva kuva on Maailman taidetta- näyttelystä, joka oli pari vuotta sitten Multiaisen Sadon yhteydessä.  Olin niin otettu, kun minun maalaukseni oli samassa tilassa esimerkiksi surrealisti Salvador Dalin töiden kanssa!  Otsikon kuva on otettu myös sieltä, siinä näkyy toinen maalaukseni, joka on nykyisin yksityisessä kokoelmassa.

Kuvat ja luonnoslehtiökuva (harjoitelma akvarellilla ja tussilla): Iina Koppinen

Minulla on erityisesti kaksi sitaattia Andy Warholilta, jotka tuntuvat aina olevan yhtä eläviä mielessäni.  Ne auttavat saamaan fiilistä positiiviseksi.  “Idea ei elä ikuisesti, se on sitä varten, että siitä tehdään jotain”  – ja toinen, – “Kuvissa hienoa on se, että ne eivät muutu, vaikka ihmiset muuttuvatkin”

Ihan totta.  Tuon viimeisen sitaatin lausuma kiinnostaa minuakin.  Joskus teen kuvia hetkistä.  Pienistä, jo silloin ehkä ohimenneistä hetkistä, ja sen hetken tunnelmista.  Tai minun kokemastani tunnelmasta siinä.  Ja minulla on tapanani tallentaa aika paljon, välillä ehkä liikaakin, kameralla kaikkea.

 

Ihanaa kun olette olemassa!  Toivon, että tuosta kehysjutusta on teille jotain hyötyä! *hymy*

 

xx

Iina

 

 

 





Mainos:
error: