OHMYGOSSIP

Helena-Reet: Israelin matkalle – yleistä tietoa Israelin parempaan ymmärtämiseen + MATKAKUVIA!

Helena-Reet: Israelin matkalle – yleistä tietoa Israelin parempaan ymmärtämiseen + MATKAKUVIA!

OHMYGOSSIP – Israel on pieni juutalaisvaltio Välimeren rannalla ja sillä on pieni ikkuna myös Punaisellemerelle. Israelin naapureina ovat Egypti ja Gazan vyöhyke lounaassa, Jordania ja Länsiranta idässä ja Syyria ja Libanon pohjoisessa. Israel on tiiviisti kaupungistunut ja taloudellisesti kehittynyt yhteiskunta, ja siksi matkustajalle on mukavinta jakaa se kaupungeittain, joiden mukaan jakaantuvat alueetkin ja muut paikat. Israelin paremman ymmärtämisen nimissä esitän teille pienen yhteenvedon (viron) Germalon matkanjärjestäjien kokoamasta infolehtisestä yhdessä runsaine itse ottamineni matkakuvineen!

Yleistä tietoa Israelin valtiosta
Valtiollinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia
Pääkaupunki: Jerusalem
Rahayksikkö: Uusi Israelin sekeli, lyhenne NIS, kansainvälinen lyhenne ILS
Aika: UTC + 2 tuntia, sama kuin Suomen aika.
Kesäaika/talviaika: 1 tunti, alkaa maaliskuun viimeisestä perjantaista, päättyy lauantaina Rosh Hashana ja Yom Kippuri -pyhien välillä
Kieli: heprea (virallinen)
Väestö: 6.426 679 (ml. n. 187.000 israelilaista Länsirannalla ja n. 20.000 Israelin valloittamalla Golanin ylängöllä ja enintään 177.000 Itä-Jerusalemissa, heinäkuussa 2007)
Sähkö: Verkkovirta on 220V ja 50 Hz.
Pinta-ala: 20.770 km2
Korkein kohta: Har Meron 1208 m
Matalin kohta: Kuollutmeri – 408 m

Historia
Toisen maailmansodan jälkeen britit vievät joukkonsa Palestiinasta pois ja YK jakoi alueen arabialaiseen ja juutalaiseen osaan, jota arabit eivät hyväksyneet. Israelin arabialaiset naapurit valloittivat alueita toivossa palauttaa rajat, jotka Ottomaanien valtakunnalla oli ollut. Israelilaiset löivät arabit useissa sodissa, mutta jännitykset kahden osapuolen välillä eivät loppuneet. 25. huhtikuuta 1982 israelilaiset joukot vetäytyivät vuoden 1979 Israelin ja Egyptin solmiman rauhansopimuksen perusteella Siinailta pois. Aluekiistat Jordanian kanssa ratkaistiin 26. lokakuuta 1994 Israelin ja Jordanian rauhansopimuksella. Tämän lisäksi Israelin joukot vetäytyivät 25. toukokuuta 2000 myös Etelä-Libanonista, jota ne olivat miehittäneet vuodesta 1982 lähtien. Lokakuussa 1991 Madridissa pidettiin Israelin, Länsirannan Palestiinan ja Syyrian edustajien konferenssi lopullisen ratkaisun löytämiseksi.

Israelin talous
Israelissa on teknologisesti kehittynyt markkinatalous, jossa hallituksella on tärkeä osa. Talous riippuu raakaöljyn, viljan, raaka-aineiden ja sotilasvarusteiden tuonnista. Rajallisista luonnonvaroista huolimatta Israel on viimeisten 20 vuoden aikana kehittänyt intensiivisesti maatalous- ja teollisuussektoreitaan. Israel on suurelta osin omavarainen elintarvikkeiden tuotannossa, paitsi viljan osalta. Hiotut timantit, korkean teknologian varusteet, kemikaalit ja kemiantuotteet, koneet ja kuljetusvälineet, kumi, muovi ja tekstiili ovat tärkeimpiä vientituotteita. Noin puolet hallituksen ulkomaisesta velasta on USA:lle, jolta tulee myös tärkein taloudellinen ja sotilaallinen apu. Juutalaisten siirtolaisten virtaus entisestä Neuvostoliitosta vuosina 1989-1999 osui uusien markkinoiden avautumiseen kylmän sodan lopussa ja se antoi Israelin taloudelle suuren sysäyksen – talous kasvoi 1990-luvun alussa nopeasti. Myöhemmin tämä kasvu pysähtyi ja nykytilanteessa Israelin–Palestiinan konflikti, jatkuva lasku korkean teknologian ja matkailun alalla sekä myös rahamarkkinoiden ankaruus aiheuttavat kamppailun kasvavaa inflaatiota vastaan.










Israelin ihmiset
Heprealainen Raamattu ja Vanha Testamenttikin kutsuvat israelilaisiksi ihmisiä, jotka polveutuvat Jaakobista. Hänen sukuaan kutsuttiin myös Israeliksi. Yksinkertaisin jakautuminen Israelin yhteiskunnassa on juutalaisten ja ei-juutalaisten – Israelin arabien välillä. Juutalaisia on 90 % Israelin alueilla ja 15-40 % tällä hetkellä Israelin hallitsemilla alueilla. Uskonnoltaan juutalaisia on 77 %, muslimeja 16 %, kristittyjä 4 % ja druuseja 2 % (islamilainen haara). Teoriassa kaikki uskonnot ovat samanarvoisia, mutta käytännössä arabialaisille on paljon rajoituksia, sekä laillisia että de facto (vaikeudet saada rakennuslupia, vaikeat turva- ja matkustusmääräykset). Jakaantumista on myös juutalaisyhteisössä. Ennen kaikkea erot niiden juutalaisten kesken, jotka asuivat Euroopassa lähes 2000 vuotta ja joita pidetään rikkaampina ja parempia poliittisia kytköksiä omaavina, ja niiden juutalaisten välillä, jotka muuttivat Keski-Aasiasta Pohjois-Afrikkaan. Viime vuosina näiden ryhmien erot ovat kuitenkin supistuneet. Samalla kun ne jännitykset ovat vähentyneet, ovat kasvaneet jännitykset maallistuneiden ja ortodoksijuutalaisten välillä. Väestöstä on vain 15 % niitä, jotka pitävät itseään ortodoksijuutalaisina, mutta heillä on Israelin politiikan ansiosta paljon valtaa. 50 % pitää itseään maltillisen ortodoksisiksi ja 45 % lukee itsensä maallistuneiksi, vaikkakin noudattavat joitakin perinteitä. Vaikka maallistuneita juutalaisia on koko Israelin alueella, ortodoksijuutalaisia on eniten Jerusalemissa, Bnei Brakissa ja Ashdodissa.









Pyhäpäivät
Israelin viralliset pyhäpäivät noudattavat juutalaista kalenteria ja muuttuvat vuodesta toiseen, vaikka osuvatkin suunnitteen samaan kauteen. Eri toiminnot pysähtyvät eri pyhinä – esimerkiksi joukkoliikenne ei toimi useina pyhinä. Juutalaisen tradition mukaan uusi päivä alkaa kun taivaalla on kolme tähteä, joka tarkoittaa sitä, että juutalaisten pyhät alkavat iltapäivällä, ennen virallista päivämäärää.





Israelissa käytettävä kieli
Israelissa virallisina kielinä ovat heprea ja arabia. Heprea on yleisempi, mutta suuri osa väestöstä on Israelin arabeja, jotka puhuvat arabiaa. Tavallisesti Israelissa on helppoa tulla toimeen englannilla, koska se on kouluissa pakollinen aine. Kaikki katu- ja tiekyltit ovat heprean ja arabian lisäksi englanniksi. Joukkomittainen maahanmuutto entisen Neuvostoliiton alueelta toi mukanaan suuren venäjänkielisen yhteisön. Muita kieliä, jotka Israelin väestöön vaikuttavat, ovat ranska, saksa ja puola. Jotkut vanhemmat ja ankarat ortodoksijuutalaiset puhuvat jiddišiä, germaanista juutalaiskieltä.

Israelin valuutta ja rahaan liittyvät kysymykset
Israelin valuutta on sekeli, oikea nimi olisi Uusi Israelin sekeli, heprean kielellä shekel chadas tai lyhyesti shash. Sekeli jakautuu 100 agoraan. Tavallinen sekelin symboli on NIS, ILS ai ₪. Agoria on 10:n ja 50:n arvoisia. Sekeleitä on kolikkoarvoina 1, 2, 5, ja 10 ja seteleinä 20, 50, 100 ja 200 arvoisina.  Pankkiautomaatteja on isoissa kaupungeissa ja niistä saa rahaa otettua vaivattomasti. Yhdysvaltain dollareita otetaan vastaan joissakin turistipaikoissa, esimerkiksi Jerusalemissa.

Tinkiminen Israelissa
Tinkiminen on nyky-Israelissa tavallista. Isoissa kaupoissa ja supermarketeissa se on varmasti vaikeampaa, mutta kannattaa yrittää. Tavallisesti on helpompaa tinkiä, kun ostetaan useampi esine kuin vain yksi. Toreilla ja basaareissa tinkiminen on täysin tavallista ja turistipaikoissa, kuten Jerusalemin vanhassakaupungissa, hintaa voi onnistua tinkimään jopa 25 %.










Työpäivät
Israelissa työpäivät ovat sunnuntaista perjantaihin, ja ne sallivat sapatin noudattamisen perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun. Perjantaina monet kaupat sulkevat ovensa kello 14.30 ja 15.00 välillä ja antavat kotiin menemiseen rauhallisen ajan. Monet kaupat, varsinkin supermarketit, avaavat ovensa jo lauantai-iltana, kello 19.00 talvella ja 20.30 aikoihin kesällä. Saman tekevät myös turistialueiden kaupat. Arabialaisissa kaupungeissa kaupat ovat pääsääntöisesti avoinna seitsemänä päivänä viikossa. Tavallisina päivinä suurien kauppakatujen puodit ja kaupat ovat avoinna 09.30 – 21.00. Pankit, postitoimistot ja jotkut yksittäiset kaupat pitävät kiinni perinteisemmistä ajoista ja ovat auki 08.30 – 19.00, paitsi lounastaukoina 13.00 – 16.00 välillä.  Markkinat ovat tavallisesti avoinna aamuvarhaisella.

Israelin kansallisruoka
Juutalaiset, jotka ovat vaeltaneet Israeliin monista eri maailman paikoista, ovat tuoneet mukanaan myös erilaisia ruokaperinteitä. Pääosaa niistä tarjotaan erikoisravintoloissa. Valikoitavana on: aškenaasijuutalaista (Itä-Euroopan juutalaista), bulgarialaista turkkilaista, pohjoisafrikkalaista, irakilaista, iranilaista ym. ruokaa. Samoin voi nauttia arabialaista keittiötä alueilla, joilla arabit asuvat. On kuitenkin yksi ruoka, joka tunnetaan lähes koko juutalaisessa diasporassa. Se tunnetaan Euroopassa nimellä Cholent ja Lähi-Idässä ja Põhjois–Afrikassa nimellä Chamin. Se on tietynlainen muhennos, jota on haudutettu useita tunteja hiljaisella tulella, perinteisesti se on sapattiruokaa. Se on saanut alkunsa tulen sytytys- ja ruoanvalmistuskiellosta sapatin aikana. Tarkat ainesosat vaihtelevat alueittain, muta tavallisesti ruoka sisältää naudan- tai kananlihaa, palkoja (kikherneitä tai papuja) ja/tai riisiä, munia ja juureksia – perunoita, sipuleita ja porkkanoita. Chaminia tarjoillaan joissakin ravintoloissa lauantaisin.

Israelissa arvostetaan hyvää kahvia ja kahvikulttuuri on levinnyt koko maahan. Vaikka Starbucks ei olekaan täällä kovin yleinen, täällä on paljon suosittuja paikallisia kahvilaketjuja. Monet israelilaiset pitävät ajanvietosta hafuchia (cafe latte) juoden ja ystävien kanssa rupatellen. Samalla saa myös kevyttä purtavaa – voileipiä ja salaattia. Israelin suurin kahvilaketju on Aroma. Siellä saa kolmen kokoisia voileipiä ja voi valita eri leipälajeista. Arcaffe on hieman kalliimpi, mutta sen kahvi on parempaa. Lisäksi on vielä Elite Coffe, Cafe cafe, Coffee Bean & Tea Leaf ja kosher Cafe Hillel. Paljot israelilaiset juovat mielellään batzia, joka on erityisen hienoksi jauhettua kahvoa, joka sekoitetaan kuppiin ja jonka sitten annetaan vetäytyä.

Krembo (sekoitus sanoista krem ja bo, toisin sanoen ”kreemi” ja ”sisällä”) on Israelissa yleisin suklaasnäkki. Se koostuu pyöreästä keksistä, jonka päällä on kreemiä ja joka on päällystetty suklaakuorella. Ne pakataan folioon ja ne ovat hyvin arkoja, kesällä kuumalla säällä niitä ei valmisteta. Israelissa niitä on syöty kahden sukupolven ajan ja on levinnyt kiista siitä, miten niitä syödään oikein – syödäänkö ensin keksi pitämällä päällyksestä kiinni vai päinvastoin, syödäänkö kaikki kerralla, vai ensin päällinen, alusta ja viimeisenä kreemi.








Israelilaiset juomat
Israelissa on kolmenlaista olutta: Goldstar – München-tyylinen tumma olut. Sitä saa 0,5 ja 0,3 litran pulloissa, joiden nimet ovat KHE-tsi ja sh-LISH (puoli ja kolmannes). Maccabee – pilsneri, vaaleampi ja pehmeämpi kuin Goldstar, sekä pullossa että purkissa. Nesher – mallasolut, pullossa. Saatavana on myös Palestiinan olut – Taybeh. Lisäksi saatavana on paljon ulkomaisia merkkejä, muun muassa Heineken, Carlsberg ja Tuborg. Likööreistä tunnetuin on Arak. Se on kirkas aniksen makuinen, ja sitä tarjoillaan tavallisesti 0,3 l lasista, jäiden kanssa ja sekoitettuna veteen. Sitä juodaan myös greippimehun kanssa. Juomaa tulisi säilyttää jääkylmässä.

Israelissa on myös paljon paikallisia isoja ja pieniä viinitarhoja, monet niistä hyvin korkealaatuisia. Virvoitusjuomista saatavana on pääosa lännessä yleisistä soodista ja paljon niiden paikallisia ”sisaria” ja veljiä”, jotka eivät maultaan ole kovin erilaisia. Paikallisten juomien joukkoon kuuluvat Tropit – halpa hedelmän – tavallisesti greipin – makuinen juoma. Sitä myydään pillin kera pakattuna. Kookosmaito – tarjotaan eri merkkejä ja Prigat – hedelmämehu.



Advertisements: vacationhunter online anigif nordenbladet