OHMYGOSSIP

Helsinki: Kruununhaka, Pohjoissatama ympäristössä + KUVAT!

Helsinki: Kruununhaka, Pohjoissatama ympäristössä + KUVAT!

OHMYGOSSIP – Kruununhaka (ruots. Kronohagen) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue. Asukkaita siellä on noin 7 200 (1.1.2014) ja työpaikkoja 7 100 (31.12.2012). Sen rajana on lännessä Unioninkatu ja etelässä Kauppatorin reunaa pitkin kulkeva Pohjoisesplanadin osa, muilla suunnilla sitä rajoittavat vesialueet. Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue.

Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu Senaatintorin ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja Aleksanterinkadun välinen alue. Kruununhaka (lempinimeltään Krunikka tai Kruna) on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa tuomiokirkko, Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, raatihuone, kaupungintalo, Suomen Pankki, Säätytalo, Ritarihuone, useat maineikkaat asianajotoimistot ja useat Helsingin yliopiston laitokset. Suomen tunnetuimpiin lukioihin kuuluva Sibelius-lukio sijaitsee Liisankadulla. Itärannalla on Pohjoissatama. Pohjoissatamassa sijaitsee pieni puistosaari nimeltä Tervasaari.


Pohjoisrannan satama-alue Katajanokalta kuvattuna. Kuva: (OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet)

Kruununhakaa palvelevat bussilinjat, joka päivä kulkeva 16 (Rautatientori-Kulosaari-Mustikkamaa) ja arkisin kulkeva linja 17 (Kruununhaka-Kamppi-Viiskulma) jolla alueen asukkaat pääsevät esimerkiksi Viiskulman terveysasemalle. Kruununhaan läntisintä ja eteläisintä osaa palvelee myös moni raitiolinja. Liisankatua ja Snellmaninkatua pitkin kulkevat raitiolinjat 1, 1A, 7A ja 7B sekä Senaatintorilta myös 2, 4 ja 5.

Kruununhaan nykyinen katuverkosto syntyi Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa vuonna 1812; ainoastaan eräät kaupunginosan eteläisimmät kadut olivat olemassa jo Ruotsin vallan aikana. Myös kadunnimet on annettu 1820–1830-luvuilla, ja vain muutamat kadut ovat saaneet uusia nimiä tämän jälkeen. Suuri osa kaduista on nimetty Romanovin keisarisuvun jäsenten mukaan, ja nimistö heijastelee muutenkin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisten vuosikymmenien poliittista ilmapiiriä. Vanhimmat yhä käytössä olevat kadunnimet ovat Unioninkatu ja Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti vierallessaan Helsingissä vuonna 1819.

Seuraavassa OHMYGOSSIP esittelee teille kuvat:





























































Kuvat: OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet

👍 3



Advertisements: Ohmygossip Couture vacationhunter online anigif nordenbladet
anigif_header_thufri_uus bänner
Bloglist24