OHMYGOSSIP

Paratiisisaaren tiukka linja: Pääsy vain rikkaille turisteille + MATKAN KUVAT!

Paratiisisaaren tiukka linja: Pääsy vain rikkaille turisteille + MATKAN KUVAT!

OHMYGOSSIP – Tyynellä valtamerellä sijaitseva Palaun tasavalta on kuudesta saariryhmästä koostuva trooppisen ilmaston valtio. Palaun presidentti Tommy Remengesau on julistanut, että saarelle rakennetaan tulevaisuudessa ainoastaan viiden tähden luksushotelleja.

Palaussa uskotaan, että laatu korvaa määrän myös turismissa. Saariryhmä haluaa karsia tyhjätaskut pois turistien joukosta. Tyynellä valtamerellä 500 kilometriä Filippiineiltä itään sijaitseva valtio suunnittelee lakia, jonka mukaan alueelle ei saisi rakentaa kuin viiden tähden majoitusliikkeitä. Uusia hotelleja koskevat tiukat säädökset, mutta valtio tulee yrittäjiä vastaan verotuksen helpottamisessa, Daily Mail uutisoi.

Presidentti Remengesaun mukaan Palaun turismista pyritään muovaamaan laadukasta ja hiottua. Yhtenä syynä lakialoitteelle ovat kiinalaisturistit, joiden pakettimatkalaiset ovat onnistuneet vahingoittamaan alueen harvinaista luontoa. Lisäksi saarella uskotaan, että rikkaat vierailijat käyttäisivät loppujen lopuksi enemmän rahaa alueella matkaillessaan.

 

Palaun tasavalta eli Palau on saarivaltio Tyynellä valtamerellä, Filippiinienmeren etelälaidalla, noin 500 kilometriä Filippiineiltä itään. Sen pääkaupunki on Ngerulmud. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Maa itsenäistyi vuonna 1994, joten se on yksi maailman nuorimmista valtioista.

Palau muodostuu kahdeksasta pääsaaresta ja 250 pienemmästä saaresta. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 459 km2. Palaun merkittävimmät saaret ovat Angaur, Babeldaob, Koror ja Peleliu, jotka sijaitsevat samalla riutalla. Noin kaksi kolmannesta väestöstä asuu Kororilla. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Kayangelin atolli.

Palaulla vallitsee trooppinen ilmasto. Vuosittainen keskilämpötila on noin 27 astetta. Sadekausi on toukokuusta marraskuuhun.Saari ei ole varsinaisella taifuunien reitillä, mutta silloin tällöin hirmumyrskyt ulottuvat sinnekin.

Palaulla on Mikronesian monipuolisin luonto, johon on vaikuttanut Uuden-Guinean ja Filippiinien läheisyys. Maanisäkkäitä on vain kaksi lepakkolajia. Yksi sammakko, kuusi gekkoa, kolme skinkkiä ja yksi käärme ovat kotoperäisiä. Suolaisen veden suistokrokotiili on Palaulla rauhoitettu.

Sukeltaminen on Palaulla suosittua, sillä siellä on paljon vedenalaista nähtävää: koralliriuttoja, jyrkänteitä, luolia, laivahylkyjä ja järvi, jossa elää miljoonia sykkiviä meduusoita. Merialueilla on arvioitu elävän yli kymmenentuhatta eliölajia, joihin kuuluu 300 sienieläinlajia, 185 merietanaa, 350 kivikorallia, yli 200 pehmystkorallia ja 1 300 kalalajia. Maailman kymmenestä jättiläissimpukkalajista seitsemää tavataan Palaulla. Koralliriuttojen ja kovapohjaisten alueiden yhteispinta-ala on 892 km2. Suurinta saariryhmää suojaa valliriutta varsinkin sen länsipuolella. Korallien vaaleneminen on ollut ongelmana joillakin riutoilla.

Palau on todennäköisesti asutettu noin 2500 eaa. Ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen lähinnä Filippiineiltä, Indonesiasta, Uudesta-Guineasta ja Polynesiasta. Ensimmäisenä eurooppalaisista paikalle saapui espanjalainen Ruy López de Villalobos vuonna 1543. Espanja julisti saaret omikseen vuonna 1686. Ensimmäiset asukkaiksi tai kauppakumppaneiksi pyrkineet eurooppalaiset olivat kuitenkin brittejä 1700-luvun loppupuolella. Vuonna 1783 saarille saapui englantilainen kapteeni Henry Wilson. Hän nimesi alueen Pelew-saariksi.

Saksa miehitti osan Palauta vuonna 1885. Vuonna 1899 Espanja myi saaret Saksalle. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani miehitti saaret ja sai mandaatin niiden hallintaan aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Yhdysvallat otti saaret haltuunsa.

Yhdysvallat hallitsi Palauta osana Tyynenmeren saarten huoltohallintoaluetta (“Trust Territory of the Pacific Islands”). Vuonna 1979 palaulaiset äänestivät Mikronesian liittovaltioon liittymistä vastaan ja päättivät sen sijaan itsenäistyä. 1981 Palausta muodostettiin autonominen tasavalta presidentti Haruo Remeliikin johdolla. Remeliik murhattiin 1985, jolloin presidentiksi tuli Thomas Remengesau. Tätä seurasi presidenttinä vuosina 1989–1993 Ngiratkel Etpison. Pitkän siirtymäkauden jälkeen itsenäisyys saavutettiin 1994. Presidenttinä vuosina 1994–2001 toimi Kuniwo Nakamura, jota seurasi Tommy Remengesau. Vuonna 2008 presidentiksi valittiin maan entinen Taiwanin suurlähettiläs Johnson Toribiong.

Lokakuussa 2009 Palauhun asettui kuusi Guantanamosta vapautettua uiguuria. Tammikuussa 2010 Yhdysvallat avusti Palauta 250 miljoonalla dollarilla. Presidentti ei myönnä avustuksen ja uiguurien välillä olleen mitään yhteyttä.

palau OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
Palau, matkailu OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
Palau, matkailu OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
Palau, matkailu OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
Palau, matkailu OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
Palau, matkailu OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
Palau, matkailu OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
Palau, matkailu OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
palau ohmygossip
Palau, matkailu OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet

Matkan kuvat: OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
Lähde: Stara.fi / Wikipedia

Save

Save



Advertisements: vacationhunter online anigif nordenbladet